Hintasotaa

Elintarvikkeiden hintasota oli ollut käynnissä jo jonkin aikaa alkutalvesta 2015. S-marketin myymäläpäällikkö ”Luti” Lammioinen istui komentohuoneessaan uusia hintakarttoja selaillen, kun paikalle ilmestyy yllättäen myyntikessu Rokkanen upouusi hintapistooli olkapäällä roikkuen:

”Kuulehan sie luti, sano mis sie tarvihet hyvää miestä, täs siul on sellanen…”

”Mainiota Rokkanen, minulla onkin teille todella vaativa ja vaarallinen tehtävä, joka alkaa samantien”, innostui Lammioinen, ja jatkoi:

”Vaasan Myllyltä on tiedustelumme mukaan tulossa leipäkuorma, jonka hinnat täytyy käydä pudottamassa ennenkuin ehtivät siirtyä varastoomme. Otatte myymäläalokas Muttisen taistelupariksenne ja siirrytte varaston ulkopuolelle väijyksiin. Ja muistakaa, sääliä ei saa tuntea, jokainen ylimääräinen euro pitää torjua panoksia säästämättä. Ottakaa Muttisen kanssa riittävästi panoslippaita mukaanne.”

”Tuohan soppii miulle mainiost, miul onkii tää Tikkakosken uus hintapistooli mukanain, täl myö suolataanki koko leipäkuorma viimest pakettii myöten, älä sie yhtään eppäile. Mie täst lähenkii nyt sen Muttisen kans asemiin tuolle ulkosalle. Miul on tää kenttäkännykkäin päällä jos siul on asiaa, sie sit vaan soittelet, myö nähhään”, ilmoitti Rokkanen ja poistui myymälän suuntaan noutamaan apulaistaan Muttista.

Taistelupari Rokkanen – Muttinen siirtyi nyt matalana edeten takapihalla olevien roskalaatikoiden taakse näkösuojaan. Matkalla Rokkanen opasti apulaistaan Muttista:

”Sie sit täytät miulle panoslippaita sitä mukkaa kun mie ammun, mut piä pääs matalla, muuten siulle voip tulla noutaja, mut näinkuu teet, nii siul ei oo siel mittää hättää……..No nyt sielt taitaa alkaa kuormuri peruuttaa. Mut ei mittään hättää, myö ootetaan et hää on tuon närreen kohal, silloi miä losautan puolet hinnoist pois…. sie sitten täytät tyhjii lippait sitä mukaa……

No nyt ne putos, kassohan sie…..Hei, mihin sie meet, ei täs mittään hättää oo, tuuhan sie sielt takasii ja täytä lippaat valmiiks, mie viel kasson, josko pitäis viel varmistaa…….ai mut tuoltahan peruuttaa jo toinenkin kuormuri, kukas hää sitten on…?   No nyt miun kännykkäin päräjää nii hitost jotta…ai mut sehän onkii Lammioinen…

”No Lammioinen täällä, nyt on tapahtunut taisteluissa yllättävä käänne, sinne on tulossa kuormallinen Oltermanni-juustoja, joiden hinnat Puutin on jo ehtinyt pudottaa, ei voi mitään. Teidän pitää vetåytyä sieltä vähin äänin.”

”Näinhän täs sit kävi, mut hyvii kakkosii oltiin, nii et älä sie poika turhii sure, ain ei voi voittaa, myö parast kuitenkii yritettii, ei myö tuolle vanjalle täs kohtii ennää mittää voia. Myö lähetäänkii täst kottiin päin…”, jutusteli Rokkanen Muttiselle.

Taistelupari siirtyi nyt Lammioisen komentohuoneeseen raportoimaan tehtävän suorittamisesta. Lammioinen käveli hieman hermostuneesti huoneessaan puoliksi palanut Marlboro-savuke hampaissaan. Lammioinen tumppasi savukkeen S-marketin tuhkakuppiin ja yritti nyt rauhoittua:

”Tälläistä tämä hintasota nyt sitten on, mutta saatiinhan me kuitenkin ne leipien hinnat pudotettua ennen Puutinin yllättävää suurhyökkäystä. Torjuntavoitto tämä on meille. Prenikat tulee rintoihin, sen lupaan teille miehet.”

”Soas mie teen mitä pittää, mut en mie niist prenikoist niin välitä. Mut eiköhän myö täs pärjätä, tuost pojast mie oon kyl ylpiä, ei siin mittää….” , sanaili Rokkanen ja painoi samalla kenttäradion päälle. Siellä soi tilanteeseen sopiva tunnelmallinen musiikki:

”Elo tää hintasodassa on

meille käskynä kuin kohtalon.

Emme tienneet kun läksimme silloin,

kenen hinnat pysyä voi.

Minä vanhoja hintoja vain muistelen,

näen hintalappusi haalistuneet.

Vaikka taiston kentille jäisin,

sinun hintasi on viimeiset…..”