Majakkani

Kuvittelin ydinsodan jälkeisessä maailmassa näyttäväni lihaksikkaalta ja karskilta urokselta. Kantaen toisessa kädessä haulikkoa ja toisessa terävää katanaa. Lahdaten radioaktiivisia otuksia ystäväporukan kanssa. Meitä olisi neljä tai viisi kovaa karpaasia, joille mikään vastaan tuleva este ei olisi ylitsepääsemätön. Matkaisimme ilman päämäärää, auttaen avuttomia ihmislaumoja, joita kohtaisimme aika ajoin. Sankarillista toimintaa. Maailmanloppua ei ikinä tullut. Ydinsotaa ei ikinä saapunut. Minulla ei ollut …

Satulassa III

Olin tehnyt tuloani tänne jo pitkään. Vaikka olisin voinut jäädä niille sijoilleni, unohtaa kannattelemani kehon painon, siirtää huomioni jaloista ja käsistäni tuohon ihailemaani näkymään, ei matkani ollut vielä päättynyt. En edes yrittänyt huijata itseäni, ainakin toistaiseksi vain silmäni tekivät päätöksiä liikkumisen suhteen niiden yhdistäessä minua siihen mitä näin edessäni. Takanani huojuva metsä ja edessäni tuulen tanssittama rantaheinikko pakottivat minut mukaan …

Berliinin muuri

Marraskuun ilta oli kylmä ja tyyni, hampurilainen taksi oli kotikaupungistaan ylpeä. Anglo-German Club oli juhlavalaistu, ulkotulien liekit heijastuivat Alster-järven pintaan. Vastakkaisella puolella vettä Hampurin raatihuoneen ja rantakortteleiden tuttu siluetti korosti juhlapukuisten vieraiden saapumista kauniiseen rakennukseen. Taksinkuljettaja viittasi omistavasti vaikuttavaan näkyyn, kääntyi puoleeni ja huudahti ”Das ist Hamburg!” Saksalaiseen tapaan huoneiston koristelu oli pedanttia ja siihen oli nähty paljon vaivaa. Vanhat …